I wonder if you are listening

AaAaAaA olin eilen kaverilla kattomassa Girugameshin Grazy grazy grazy-dvd'tä ja jumal.. itkin, kiljuin ja lauloin vaikka en ees ollut keikalla. Fanityttöys tuli hiljaa hiipien, ei mulle kukaan oo sanonut et oon korviani myöten rakastunut Satoshin ääneen, Яyon hymyyn ja hiuksiin ja nauruun ja puhetyyliin ja englannin lausumiseen ja soittamiseen ja intohimoon ja ja ja.. Niin tapaan liikkua lavalla ja ShuUn huumoriin! Tidii, oottelen nyt vaan innolla koska toi kamu myy mulle toisen kappaleen noista dvd'istä kun se sai kaks joululahjaksi ja ennen kaikkea sitä et noi tulee Suomeen taas!

Kuvat © Maverick, Girugamesh.jp

Juu ei mulla tässä muuta kivaa asiaa ollutkaan :-) Oon hirmu väsynyt, päivä kului töissä arojänönä loikkien vaikka yöunet jäivätkin uuden Bleach-pokkarin takia vähiin. Tänä iltana riennänkin jo ennen kahtatoista nukkumaan [..kuka huomaa että kello on jo yli yksitoista?], aamulla nukun pitkään ja levänneenä voin alkaa valmistautua lähenevään vuoden vaihteeseen. Hui.

Lupauksia en aio tehdä taaskaan, sen sijaan Project #100 starttaa 1.1.10. Tavoitteena siis katsoa 100 elokuvaa korkeintaan vuoden sisään, mahdollisimman nopeasti kuitenkin. Listaan nuttikseen katsotut leffat ettei tule laskettua samaa kahdesti :-)

Näillä puheilla o/

NP: Girugamesh - shining

Jouluu.

Arvatkaas kuka on ollut tosi kiltti, vaikkakin erittäin laiska päivittämään blogia. Minäpä tietysti, mutta tuntuu ettei mitään jännää ole tapahtunut koko joulukuun aikana. Pari päivää oon puurtanut töissä ja pari päivää leikkinyt koirulin kanssa, tuottanut mammalle parit pettymykset ja siivoillut meidän minimaalista kämppää.

Aatto kuitenkin tuli ja kuusen alta löysin:

Pari upeeta heppapiirrosta kamulta!

Kännykkä - se tekee hulluksi -kirja [jonkin asteinen vihjaus..?] ja 50€ isovanhemmilta.

Muilta kamuilta, vanhemmilta ja siskolta suklaata! Tos ei oo kuin puolet siitä määrästä minkä todellisuudessa revin ulos lahjapaperista (:

Ystävän porukoilta kivulit villasukat ja lapaset!

JA TIETTY JOULUN PARHAISTA PARHAIMMAT, kolme tavaraa, jotka tekivät Tiinan tänä jouluna erittäin yli-iloiseksi:

Hanoi Rocks: All Those Wasted Years -kirja siskolta, vaikkakin mä epäilen sen opiskelibudjetin saaneen apua vähän mammalta (; Kuitenkin, tosi yllätyksenä tuli toi kirja ja oon jo kiitänyt lukemaan siitä Intro-osion. Mahtavaa kielenkäyttöä!

PANIK: Panik. Ei löydy Suomesta, eikä välttämättä pian muualtakaan. [en oo vieläkään tehnyt sitä Panik-tekstiä...] Mamma soitti kaverilleen Saksaan ja tämä kaveri pyysi äitiään käymään hakemassa mulle toi levy, lähetin vuolaat kiitokset tekstarina ja joulukinkkukuvana Alexille!

Panasonicin stereot ei välttämättä oo sitä parasta laatua, mutta toi iPod-telakka on luojan suoma etu mulle! Oon suunnitellut jo kauan ostavani kahden pikkuplugin piuhan, jotta saan ton soittimen mun kitaravahvistimeen ja sitä kautta kuunneltua. Stereot lataa samalla soittimen ja sitä paitsi äänenlaatu on varmasti monasti parempi kuin mitä se olisi säälittävästä vahvistimestani.

En koskaan löytänyt joulumieltäni, mut nyt voin sanoa et on tosi kiva fiilis kun sain silmiä avaamatta musiikkia jouluaamuna, lempimusaa vieläpä, ja sellaisella volyymilla, että isäkin heräsi krapulassaan. Ah tätä elämän ihanuutta <3

on kaunis talvi luminen, tanssii hiutaleet vain

Lyriikat on Chris Brownin kappaleesta This Christmas.

Vähän miksailin tätä ulkoasuakin, se oli niin hirmu kesäinen. Luukutan täällä kaikessa rauhassa joululauluja ja poltan pallonmuotoisia kynttilöitäni mandariinia mutustaen, vaikka pitäisi lukea historian kokeeseen..
Kaikista eniten toivon tuon lumen pysyvän tai joulu on pilalla!