sumu suojaa meitä katseilta

Olen ollut hiljaisena, koska mamma päätti tömäkästi että käytän liikaa konetta ja näin ollen olen ollut aikamoisella datausdieetillä. Kyllähän se multa onnistuu, koulusta kotiin, läksyt, siivous, vartti koneella ja sitten kaikkea randomia häröilyä, illalla ehdin käydä toisenkin vartin. Toisaalta tämä on ollut vain hyväksi, sillä olen ehtinyt muuttaa kokonaisuudessaan tänne omaan huoneeseen ja löytänyt helposti muutakin tekemistä kuin koneen, mutta toisaalta tässä vaiheessa olen fyysisesti niin poikki että haluan vain nukkua. Nukkua koko yön lämpimässä, nukkua yli huomisen koulupäivän ja herätä vasta lauantaiaamuna virkeänä.
Tällaisina päivinä muistan, miksi en pidä lukiosta.

Ankeaa ja synkkää päivääni valaisi kokeiden tulokset:

saksa: 8½
äikkä: 8
englanti: 8-
ruotsi: 6.8
matikka: 6-

Eli kaikki kirkkaasti läpi! Suunnittelen matikan uusimista [tähtään siis ekassa kurssissa numeroon 7, kakkoskurssissa 6], mutta muuten olen tosi tyytyväinen noihin. Ruotsikin meni läpi, jos olisin jaksanut lukea sanakokeisiin, tuo nousisi 7, mutta kun sanakokeet ja tuntiaktiivisuus on ollut väliltä 4-6, ei taida olla toivoa seiskasta..


Se siitä. Eilen oli koulukuvaus ja sanotaanko että en ollut parhaimmillani. Kuitenkaan se ei haittaa, koska aion arkistoida ryhmäkuvan ja palautan omakuvat, koska en tee niillä kuitenkaan yhtään mitään.
Lisäksi meillä kävi joku nainen kuvaamassa minua. Hän tekee kollaasi-tyyppistä kuvakokoelmaa inarinsaamen kielen taitajista [mitä minä silloin teen kuvissa?], vie kuvat aina Ranskaan asti ja museoon, jonka nimeä en tietenkään enää muista. Tämä työ tulee ensi vuonna käymään Torniossa ja ensi kesänä ehkä Helsingissä, täytyy sinne päästä omaa naamaa katsomaan.








Tämä päivä ei ollut mikään otollisin opiskelun kannalta, saksan tunnilla onnistuin torkkumalla missaamaan kaikki tärkeät kielioppiasiat. Historian tunnin torkuin ja piirtelin leijonaa [josta ei ole tulossa kuvaa, hah, enpä ole ennen vinksahtaneempaa jellonaa nähnyt].

Matikan tuntien työt [ja kyllä, se on vieläkin kesken. Kyllä, kynäni sekoitti hämiksen värit hienosti]:

Ja fysiikan tuntien työt:

Jeps. Tylsä viikonloppu edessä. Perjantain taidan lagittaa kotona teetä juoden ja romanttisia komedioita katsellen, lauantaina visitoin Inarissa ihan uuden kaverin luona ja sunnuntaina taidan nauttia taas tekemisen puutteesta. Ehkäpä piirrän lisää limasieniä.

Now Playing: Happoradio - Liittymät Kiinni

[en kyllä ala vääntämään japania tähän]

Maalaus on saatu nyt päätökseen! Ensi viikon alussa tai viikonloppuna tulee kunnolla kuvia, nyt tuo maali on vielä niin märkää että sitä on lähes turhaa alkaa vielä esittelemään, huonekalut [peili, pöytä, bambuverhot ja tuoli] saapuvat maanantaina, kuvaan huonetta tarkemmin niihin aikoihin.

Tuo punainen loistaa edelleen nätisti käytävälle asti, mummi jo kauhisteli sitä ja sisko lensi selälleen lattialle säikähtäessään väriä. Minusta se on täydellinen, etenkin minun huoneeseeni!

Kemin mangapäivä kutsuu, sinne siis 14.11.! Täytyisi saada jonkinlainen cosplay valmiiksi, olen kyllä vieläkin ihan pihalla minkä puvun aion tehdä..

Voiko aamu alkaa vielä ihanammin?

Kuuteen valvoin peloissani, kolmen tunnin levottomien hämähäkin-nielemisunien jälkeen joku loikkasi vauhdilla päälleni ja alkoi nuolla kasvoja. Retu oli löytynyt ja ihan kunnossa, vähän vain väsynyt.

Tulipas vähintäänkin sekava ja epälooginen teksti, on kuitenkin hirmuinen kiire kun äiti lähtee Rymy-päiville huomenna ja pian pitäisi palauttaa tämä kannettava, jota olen lainaillut vähän...

Now Playing: L'Arc~en~Ciel - Link

no title part miljooona

Allekirjoittanut on juuri tällä hetkellä nälkäinen, väsynyt, kylmissään, ärtynyt ja kaikkea muuta, mikä saa maailman näyttämään tavallistakin mädemmältä. Siksipä siis vain pientä päivitystä.





Aamu alkoi jo kello yhdeksän, kun kaveri jostain toiselta puolelta Suomea ajatteli ilmoittaa olevansa hereillä. Päätin käyttää aamuisen hiljaisuuden hyväksi ja käväisin juoksulenkillä -- tosiaan, vastaan ei tullut yhden yhtä ihmistä.

Jatkoin suoraan suihkuun ja hiomaan ikkunanpuitteita, tietysti myös ikkunan ovi piti hioa. Valkoinen t-paitani ja mustat collegehousut saivat ihanan okranvärisen kuoren ja pääsin parin tunnin hiomisen jälkeen uudestaan suihkun alle.





Neljältä tuli maalari ja vaikka oli tarkoituksena vetää vain punaisten seinien ensimmäinen kerros, herra veti mielihyvin myös ensimmäisen kerroksen mustaa. Aloin epäröidä punaista värivalintaa, onhan se aika..punainen.. jopa vähän oranssiin vivahtava. Onneksi musta ja valkoinen päätyseinä tulee kompensoimaan väriä, samoin huoneeseen tulevat kalusteet ja seinille nostettavat hyllyt.


Se on jo nyt minun näköiseni, en jaksa odottaa, että pääsen jo asustelemaan huoneeseeni! Viikonloppuun mennessä olisi tarkoitus saada valmiiksi ja hyvältä vaikuttaa.

that's my generation

As you can see, laitoin oikealle widgetiin remontin edistymisen maapähkinänkuoreen.

Olen mielettömän kiireinen tämän huoneen kanssa, että taaskaan en ehdi panostamalla panostaa tekstiin saatika sen sisältöön. Halukkaat saavat ampua singolla.
Torstaina alkaa kolmannen seinän maalaus, joten kotiutumisesta jo silloin saan vain unelmoida epätoivoisena.

Saan teidät tottumaan loppukevennyksiin, tämä tekstikin on niin hirmuisen raskasta luettavaa muutenkin. Muistilistani huomiselle:

MOI.

• Ikkunanpuitteet hio
• Ikkunaovi hio
• Pyöristä paklaus siitä
• Imuroitse
• Revi ikkunaoven tiivisteet

TEE RUOKAA

• Ruskista suikaleet, ylimmällä hyllyllä
• Punaista grillimausteella kunnolla
• Ahda uunivuokaan
• Pikkupurkki perään
• Uunissa pari tuntia

ÄLÄ DATAA ENNEN KUIN LISTA LÄPI VAIKKA YKSIN KOTONA,
MOKOMA.´

Now Playing: Simple Plan - Generation

This is for long-forgotten light at the end of the world

"No niin Tiina, nyt kamat ulos täältä! Huomenna maalataan, joten sun elämän täytyy olla pahvilaatikoissa aamuun mennessä."

Maalasin kaikessa rauhassa omassa huoneessani, kun isä pamahti sisään. Hänen kauniista kehotuksestaan aloin pakkailemaan vaatteitani pahvilaatikoihin [super tomato niissä lukee] ja asettelin mangapokkarit levyjen viereen laatikkoon. Niin vähältä näyttää tuo tavaramäärä, kun alan purkamaan laatikoita voi asenne olla hieman eri.
Tuntuu kummalliselta kävellä ympäri taloa ja löytää laatikko sieltä, toinen täältä. Koko mun omaisuus mahtuu 10 super tomato-laatikkoon. Kaikista hirveintä oli kuitenkin lukita rakkaat kitarani vaatehuoneeseen lapintakkini alapuolelle. Joutuvat siellä pimeässä hämähäkkien seassa odottaa viikonloppua tulevaksi. Raukat.

Asun olohuoneessa siihen päivään saakka, että huoneen seinät on maalattu ja ne ovat kuivuneet täysin. Ehkä jo torstaina saan kotiutua. Toivon.

Now Playing: Nightwish - The Islander