But in the end it doesn't even matter

Hiljaista. En ole löytänyt sanoja tai en ole ehtinyt kirjoittaa aikoihin, enkä varmaan ehdi taaskaan kirjoittaa tämän jälkeen. Ja nyt ei ole mitään kerrottavaa.

Oon ollut kauhean epäedustavana, kuvaillut ruskaa ja kavereita ja koiria, lukenut välikokeisiin, tehnyt läksyjä ja repinyt viimeisetkin haituvat päästä. Onneksi perjantaina tulee muutos; lähden ennen koulun alkua Rovaniemelle ja lauantaina Ranualle mangapäiville ;3 Can't wait!

Oon niin väsynyt että vaikka kello on seitsemän, mä lähden unille.

NP: Linkin Park - In the End

Dugong, dugong, it's the cow of the sea.

Kerran näin unta, että ystäväni Feaila oli hurjapäinen ratrider. Hän eli sängyllään juustossa ja viiletti hirmuista vauhtia lahtaamaan hammaskeijuja, hänen ystävänsä frozenbug asui Feailan sängyn alla Polar-juustossa oman Emmentalini naapurissa. Osittain pelkäsimme Feailan ja hänen rottansa Pinballin hyökkäysvoimaa ja piilouduimme juustoihimme aina heidän lähtiessään taistelemaan hammaskeijuja vastaan.
Kuten alusta voi huomata, uni oli erityisen hämärä ja skitso, voisi luulla mun syöneen kolme ananasta ennen nukkumaan menoa!

Feaila oli viime yön meillä, eikä porukatkaan olleet kotona. Mitä muuta voi olettaa kuin tanssimattoa, Robot Unicorn Attackia ja Sweeney Toddia? Salmiakkia katosi, Coca-cola-pullot tyhjenivät ja sixpackit kasvoivat nauraessa. En ole kuukausiin nauranut niin!

Miten uni ja viime yö liittyvät toisiinsa? Varja proudly presents:

Pinball the Bogey Banisher !

Oikeasti en ees osaa virkata, tää on mun oma style solmia lankaa muotoon, tai mistäs mä tiedän vaikka virkkaisin oikein.. Itseoppinut virkkaaja olen ma.

Nyt on aika väsynyt olo kun puoli kuudelta aamulla pääsin nukkumaan, yhdeltätoista jouduin taas ylös. But it was worth it! ♥

NP: Dugong

You're tragic and beautiful and that's good enough for me

Se olis sit lepää rauhassa Marko.
Selvänä kelkalla päin puuta, kypärä päässä. Kaverit soittaneet heti terveyskeskukseen, mutta kuollut kolme minuuttia Aslakissa oltuaan. Vielä sellanen kaveri, joka aina kännissä törttöili, milloin oli mikäkin raaja murtunut tai poikki, milloin silmä mustana tai huuli halki. Selvinpäin todella kohtelias ja etikettiä noudattava kaveri, ihastuttava kerrassaan. Ikää vasta reilu 20 vuotta. Tuttu sekä hämäriltä kaduilta, että perheen kautta.
Ikävä tulee tuotakin huligaania.
Viikonloppu oli tosi kiva, mut sunnuntai-illan ratoksi kaikki romahti kerralla.

Ei täs muuta.
 
NP: Bon Jovi - Superman Tonight

I wonder if you are listening

AaAaAaA olin eilen kaverilla kattomassa Girugameshin Grazy grazy grazy-dvd'tä ja jumal.. itkin, kiljuin ja lauloin vaikka en ees ollut keikalla. Fanityttöys tuli hiljaa hiipien, ei mulle kukaan oo sanonut et oon korviani myöten rakastunut Satoshin ääneen, Яyon hymyyn ja hiuksiin ja nauruun ja puhetyyliin ja englannin lausumiseen ja soittamiseen ja intohimoon ja ja ja.. Niin tapaan liikkua lavalla ja ShuUn huumoriin! Tidii, oottelen nyt vaan innolla koska toi kamu myy mulle toisen kappaleen noista dvd'istä kun se sai kaks joululahjaksi ja ennen kaikkea sitä et noi tulee Suomeen taas!

Kuvat © Maverick, Girugamesh.jp

Juu ei mulla tässä muuta kivaa asiaa ollutkaan :-) Oon hirmu väsynyt, päivä kului töissä arojänönä loikkien vaikka yöunet jäivätkin uuden Bleach-pokkarin takia vähiin. Tänä iltana riennänkin jo ennen kahtatoista nukkumaan [..kuka huomaa että kello on jo yli yksitoista?], aamulla nukun pitkään ja levänneenä voin alkaa valmistautua lähenevään vuoden vaihteeseen. Hui.

Lupauksia en aio tehdä taaskaan, sen sijaan Project #100 starttaa 1.1.10. Tavoitteena siis katsoa 100 elokuvaa korkeintaan vuoden sisään, mahdollisimman nopeasti kuitenkin. Listaan nuttikseen katsotut leffat ettei tule laskettua samaa kahdesti :-)

Näillä puheilla o/

NP: Girugamesh - shining

nothing can hurt me

Voi ei, kaamos tekee tuloaan mun mieleen.

Ahdistaa.
Mä en jaksa hymyillä vastaantulijoille, mä en jaksa panostaa kouluun, mä en jaksa jutella kavereille, mä en jaksa kokata perheelle.. Musiikin ja koirien kanssa mä jaksan nyt toimia, muuten ahdistaa ihan liikaa.
Vihaan nyky-yhteiskuntaa. Sen asettamia ulkonäköpaineita. Kyllä mä tiedän olevani normaalipainoinen. On vain ongelma. Olen aina mieltänyt normaalipainoisen lihavaksi tai ainakin tukevaksi. Haluaisin olla laihempi, laihempi, laihempi! Kauniin laiha, tahdon saada jotain, mistä ihmiset voi olla mulle kateellisia, tahdon jotain mistä voin olla ylpeä.
Musta tuntuu etten osaa mitään.
Kun tunnen onnistuneeni, huomaan jonkun rynnivän ohitseni. Olen vain pikkuruinen leivän murunen kuivakaapin pohjalla, kukaan ei huomaa, kukaan ei välitä. "Se on niin pieni että jääköön sinne, en jaksa vaivautua noukkimaan sitä edes roskiin."
Piirrän, soitan, kirjoitan. Epäonnistun. Olen surkea. En vain osaa.
Eniten alkoi puristamaan ulkonäkö. Miksi mulle vain ei ole suotu kauniita kasvoja, kapeaa ruumiinrakennetta, hyvää ihoa, suuria silmiä ja nättejä käsiä? Muita katsoessani tunnen yletöntä alemmuudentunnetta. Olen ruma, lihava, en osaa mitään. Jokaisella on joku, joka on tärkeämpi, jonka pelastaisi mielummin kuin minut. Tahtoisin kadota, hiihtää tunturiin ja jäädä erakoksi, kasvaa rumasta ankanpoikasesta joutseneksi ja palata ihmisten luokse.

Ahdistuneisuudessani olen aika etevä shoppaaja jopa täällä.
Tiina proudly presents: the worlds cutiest popos!

Väri on ihana, korkoa sopivasti ja mm.. Täydelliset kerrassaan. Piristi päivää. Paikallisesta pikkuputiikista ja hintaa 49.95€.

Tänään saatte kärsiä myös mun _surkeista_ piirtäjän taidoista! *rumpusoolo* Olen suunnitellut cosplayta, oikein helppoa ja nopeaa sellaista. Eräs roolipelihahmoni, Gabriel, on uhrina.

Valkoinen, suurikaula-aukkoinen pitkähihainen t-paita, musta blaser [vai mikä lie suomeksi], revityt mustat farkut, ei kenkiä [puen itse kyllä jotkut popot] ja pata ässä-vyönsolki sekä tuhruiset silmienrajaukset ja pörröiset, mustat hiukset. Plussaa jos joku pullo mukana.

Siksipä tilasin vasemmalla olevan vyönsoljen [10€] cybershopista. Mukaan tarttui fiilispohjalta tuo mielettömän söpö nalle-avaimenperä [5€] ja tämä upea pipa [14€], jonka ostoa mietin jo viime tilausta tehdessäni.

Perjantaina voisin värjätä hiuksia, mustaa tai ruskeaa ja vihreää tulossa. Ellen sitten jänistä tai ole laiska.

Huomenna loppuu liikuntakielto!
Itsesuojeluvaistoni on taas herännyt, painelen kaverille tekemään chili con carnea ja toiselle kaverille synttärikorttia.
Torstaina menen kahvilaan juhlistamaan noita synttäreitä ja aion syödä kokonaisen beibiannoksen jäätelöä! Viikonlopun suunnitelmista en tiedä, Funky Kinkyihin menen vain koska saan kokeilla siellä tutun Nikon D3000:ta. Olenhan kuudesta eteenpäin perjantaista sunnuntaihin yksin kotona, toivottavasti sana ei kiiri ja saan viettää rauhallista viikonloppua.

Now Playing: Aiden - Portrait

sumu suojaa meitä katseilta

Olen ollut hiljaisena, koska mamma päätti tömäkästi että käytän liikaa konetta ja näin ollen olen ollut aikamoisella datausdieetillä. Kyllähän se multa onnistuu, koulusta kotiin, läksyt, siivous, vartti koneella ja sitten kaikkea randomia häröilyä, illalla ehdin käydä toisenkin vartin. Toisaalta tämä on ollut vain hyväksi, sillä olen ehtinyt muuttaa kokonaisuudessaan tänne omaan huoneeseen ja löytänyt helposti muutakin tekemistä kuin koneen, mutta toisaalta tässä vaiheessa olen fyysisesti niin poikki että haluan vain nukkua. Nukkua koko yön lämpimässä, nukkua yli huomisen koulupäivän ja herätä vasta lauantaiaamuna virkeänä.
Tällaisina päivinä muistan, miksi en pidä lukiosta.

Ankeaa ja synkkää päivääni valaisi kokeiden tulokset:

saksa: 8½
äikkä: 8
englanti: 8-
ruotsi: 6.8
matikka: 6-

Eli kaikki kirkkaasti läpi! Suunnittelen matikan uusimista [tähtään siis ekassa kurssissa numeroon 7, kakkoskurssissa 6], mutta muuten olen tosi tyytyväinen noihin. Ruotsikin meni läpi, jos olisin jaksanut lukea sanakokeisiin, tuo nousisi 7, mutta kun sanakokeet ja tuntiaktiivisuus on ollut väliltä 4-6, ei taida olla toivoa seiskasta..


Se siitä. Eilen oli koulukuvaus ja sanotaanko että en ollut parhaimmillani. Kuitenkaan se ei haittaa, koska aion arkistoida ryhmäkuvan ja palautan omakuvat, koska en tee niillä kuitenkaan yhtään mitään.
Lisäksi meillä kävi joku nainen kuvaamassa minua. Hän tekee kollaasi-tyyppistä kuvakokoelmaa inarinsaamen kielen taitajista [mitä minä silloin teen kuvissa?], vie kuvat aina Ranskaan asti ja museoon, jonka nimeä en tietenkään enää muista. Tämä työ tulee ensi vuonna käymään Torniossa ja ensi kesänä ehkä Helsingissä, täytyy sinne päästä omaa naamaa katsomaan.








Tämä päivä ei ollut mikään otollisin opiskelun kannalta, saksan tunnilla onnistuin torkkumalla missaamaan kaikki tärkeät kielioppiasiat. Historian tunnin torkuin ja piirtelin leijonaa [josta ei ole tulossa kuvaa, hah, enpä ole ennen vinksahtaneempaa jellonaa nähnyt].

Matikan tuntien työt [ja kyllä, se on vieläkin kesken. Kyllä, kynäni sekoitti hämiksen värit hienosti]:

Ja fysiikan tuntien työt:

Jeps. Tylsä viikonloppu edessä. Perjantain taidan lagittaa kotona teetä juoden ja romanttisia komedioita katsellen, lauantaina visitoin Inarissa ihan uuden kaverin luona ja sunnuntaina taidan nauttia taas tekemisen puutteesta. Ehkäpä piirrän lisää limasieniä.

Now Playing: Happoradio - Liittymät Kiinni