SPOTIFYyy

Ja kuten kuvasta voi päätellä, kyllä, väristä tuli musta. Kyllä, pukeudun Spotifyksi. Kyllä, yhdeltä yöllä en enää ole hehkeimmilläni. Saksan läksyt vielä edessä, samoin maantiedon välikokeeseen lukeminen. Voisin keittää vihreää sitruunateetä, lukea maantietoa ja valvoa koko yön.

Tai keittää sitä pirun teetä, tehdä saksan läksyt ja nukkua kituuttavat viisi tuntia.

Moi vaan, oon ton Spotifyn kautta löytänyt Aidenin, Thousand Foot Krutchin ja Owl Seattlen tällä viikolla.

Ps. Olen edelleen rakastunut Tokio Hotelin Humanoid-lättyyn.

Pps. Olen edelleen katkera niille, jotka pääsevät pojuja maaliskuussa katsomaan.

Ppps. En voi uskoa meneväni Sonata Arctican keikalle.

"hello, i'm jonathan from spotify. i hope you enjoy of the spotify as much as we do."

Voi ei! Mä olen odottanut tätä hetkeä kauhulla: saan jymyuutisen/muun jutun blogiin kirjoitettavaksi ja perhanan kone on niin hidas [tai mun muisti niin lyhyt..] että ehdin unohtaa sen ennen kuin saan sen tekstiksi asti! Painajainen.

Huomenna onkin ne kauan pohditut naamiaiset. Sain jo upean ja täydellisen idean, olisin vetänyt kaverilta farkkushortsit [harmahtavat, mun mielestä hipoo harmaanharmaata], vihreät sukkahousut ja harmaan t-paidan, johon liittänyt sanan Spotify. Harmi vain, että olen vasta pikkuruinen ykkönen, joka miettii mitä voi, eikä mitä haluaisi laittaa Funky & Kinkyihin. Loppujen lopuksi heitän niskaani keltaisen topin ja kaverin sinisen hupparin [johon olen toivottoman rakastunut ], mustat farkut ja uudet popot.
Ja jos mietitte, miksi noin kummallisia asuvalintoja, naamiaisten teemana on ruotsinpäivän kunniaksi Ruotsi. En ole innostunut ideasta, mutta minkäs teet, ei sitä enää mennä vaihtamaan.

Jostain olen innostunut. Kemin mangapäivään enää 9 päivää ja lähtöön vaivaiset 8! En jaksa odottaa, näen siellä ihania ihmisiä ja pääsen hengailemaan muutenkin kaltaisteni hörhöjen sekaan.

Spotify on muuten kaikin puolin mahtava, ainoa mikä häiritsee on noiden mainoslukijouden tekopirteät ja yli-innostavat äänet.

Nyt siis värjäämään hiuksia. Hautasin haaveet vihreästä ja mustankin heitin kulmalla roskapönttöön. Sävy 3 tulossa, tummanruskeaa. Värjään ensimmäistä kertaa omaa päätä, joten vähän epäilyttää kuinka onnistun syövyttämään aivoni ulos ^^D

Mietinkin, miksi isä näytti niin yllättyneeltä kuullessaan minun tarjoutuvan pesemään saunan. Löytyykö kenenkään muun saunan nurkista kasaa kuolleita hämähäkkejä, kärpäsiä ja koppakuoriaisia?

nothing can hurt me

Voi ei, kaamos tekee tuloaan mun mieleen.

Ahdistaa.
Mä en jaksa hymyillä vastaantulijoille, mä en jaksa panostaa kouluun, mä en jaksa jutella kavereille, mä en jaksa kokata perheelle.. Musiikin ja koirien kanssa mä jaksan nyt toimia, muuten ahdistaa ihan liikaa.
Vihaan nyky-yhteiskuntaa. Sen asettamia ulkonäköpaineita. Kyllä mä tiedän olevani normaalipainoinen. On vain ongelma. Olen aina mieltänyt normaalipainoisen lihavaksi tai ainakin tukevaksi. Haluaisin olla laihempi, laihempi, laihempi! Kauniin laiha, tahdon saada jotain, mistä ihmiset voi olla mulle kateellisia, tahdon jotain mistä voin olla ylpeä.
Musta tuntuu etten osaa mitään.
Kun tunnen onnistuneeni, huomaan jonkun rynnivän ohitseni. Olen vain pikkuruinen leivän murunen kuivakaapin pohjalla, kukaan ei huomaa, kukaan ei välitä. "Se on niin pieni että jääköön sinne, en jaksa vaivautua noukkimaan sitä edes roskiin."
Piirrän, soitan, kirjoitan. Epäonnistun. Olen surkea. En vain osaa.
Eniten alkoi puristamaan ulkonäkö. Miksi mulle vain ei ole suotu kauniita kasvoja, kapeaa ruumiinrakennetta, hyvää ihoa, suuria silmiä ja nättejä käsiä? Muita katsoessani tunnen yletöntä alemmuudentunnetta. Olen ruma, lihava, en osaa mitään. Jokaisella on joku, joka on tärkeämpi, jonka pelastaisi mielummin kuin minut. Tahtoisin kadota, hiihtää tunturiin ja jäädä erakoksi, kasvaa rumasta ankanpoikasesta joutseneksi ja palata ihmisten luokse.

Ahdistuneisuudessani olen aika etevä shoppaaja jopa täällä.
Tiina proudly presents: the worlds cutiest popos!

Väri on ihana, korkoa sopivasti ja mm.. Täydelliset kerrassaan. Piristi päivää. Paikallisesta pikkuputiikista ja hintaa 49.95€.

Tänään saatte kärsiä myös mun _surkeista_ piirtäjän taidoista! *rumpusoolo* Olen suunnitellut cosplayta, oikein helppoa ja nopeaa sellaista. Eräs roolipelihahmoni, Gabriel, on uhrina.

Valkoinen, suurikaula-aukkoinen pitkähihainen t-paita, musta blaser [vai mikä lie suomeksi], revityt mustat farkut, ei kenkiä [puen itse kyllä jotkut popot] ja pata ässä-vyönsolki sekä tuhruiset silmienrajaukset ja pörröiset, mustat hiukset. Plussaa jos joku pullo mukana.

Siksipä tilasin vasemmalla olevan vyönsoljen [10€] cybershopista. Mukaan tarttui fiilispohjalta tuo mielettömän söpö nalle-avaimenperä [5€] ja tämä upea pipa [14€], jonka ostoa mietin jo viime tilausta tehdessäni.

Perjantaina voisin värjätä hiuksia, mustaa tai ruskeaa ja vihreää tulossa. Ellen sitten jänistä tai ole laiska.

Huomenna loppuu liikuntakielto!
Itsesuojeluvaistoni on taas herännyt, painelen kaverille tekemään chili con carnea ja toiselle kaverille synttärikorttia.
Torstaina menen kahvilaan juhlistamaan noita synttäreitä ja aion syödä kokonaisen beibiannoksen jäätelöä! Viikonlopun suunnitelmista en tiedä, Funky Kinkyihin menen vain koska saan kokeilla siellä tutun Nikon D3000:ta. Olenhan kuudesta eteenpäin perjantaista sunnuntaihin yksin kotona, toivottavasti sana ei kiiri ja saan viettää rauhallista viikonloppua.

Now Playing: Aiden - Portrait

baby this is new age, you like my new craze

Miksei Suomessa voi olla ovelta ovelle-kiertämistä pelottavissa naamiaisasuissa? Toki minä kunnioitan kaatuneiden muistoa, mutta silti kihelmöi ajatus trick or treat-kierroksesta tuossa purevassa pakkasessa..

Lauantain kulutin aika karmivassa mestassa, lihanleikkaushuoneessa nimittäin. Tasan viikon roikkunut hirvi paloiteltiin ja pihalta sisälle palatessani olisin varmasti kiljunut, mikäli ääntä olisi lähtenyt. Paikka oli hirveän näköinen: metallinvärisellä pöydällä veritahroja ja tunnistamattomia lihanpalasia, lihamyllystä ja luusahasta roikkuu ties mitä riekaleita, lattialla on luumurskaa, verilätäköitä sekä pieniä paloja lihasten kalvoja ja lihaspusseja. Voin sanoa, että ei kovin nätti näky!
Onneksi en sentään ole veriherkkä ja kestän sisäelimet sun muut helposti. Itse asiassa opin todella paljon lihaksen ja hirven anatomiasta eilen!

Illalla kymmenen aikaan kipaisin taksilla terveyskeskukseen ja pääsin kotiin ennen puolta kahtatoista. Taksilla huristelin takaovelle, koska vanhemmat oli molemmat jo ottaneet ja ovat kovasti nollatoleranssin puolella, kuski soitti Rammsteinia juuri sopivan kovalla [mammalla meinasi palaa hermot, mutta minä unohdin kaiken muun ja keskityin musiikkiin] ja takaisin tullessa soi Uniklubi.
Mitään kamalaa ei ole tapahtunut, vielä minussa henki pihisee :)

Taksilla ajelin kaverille katselemaan Disney-leffoja. Ainakin The Fox and the Hound, The Beauty and the Beast [tosin tämä oli joku fake-versio, ei Disneyä laisinkaan :(] ja Bambi tuli taas vedet silmissä tuijotettua. Odotan innolla, että saan itsellekin ostettua VHS-soittimen, onhan noita videoita tuossa kaksi laatikollista toimettomana.

Kolmen päivän liikuntakielto kumosi nyt suunnitelmani Kitin kanssa virkistysreitille lähdöstä. Ehkä loppuviikosta sitten.

Now Playing: 50 cent feat. Justin Timberlake - Ayo Technology

pikapikapikachuuuuuuuuuuuu~

Hei vaan! Parannuin jo eiliseksi kouluun, mutta illalla lenkillä sain yskän ja aivastuskohtauksia. Nyt on kuitenkin suht hyvä olo [näiden monien eri pillereiden vaikutuksen alaisena] ja masu täynnä pitsaa.

Koulussa menee mainiosti ja muutenkin on kyllä aika muikea fiilis! Todellinen hakuna matata, ei huolen häivääkään.

Huomenna olisi tiedossa edesmenneen opettajan muistokonsertti, jonne olin tänään maalaamassa sateenkaaria [ja sotkemassa paidan, housut ja kengät..]. En välttämättä silti aio ilmaantua paikalle, lauantai is for lag, enkä sitä paitsi tunne yhteyttä siihen opettajaan, vaikka toki hänen muistoaan kunnioitankin.

Latasin Spotifyn pari päivää sitten koneelle ja olen älyttömän tyytyväinen! Edes parit harmilliset mainokset eivät saa minua sanomaan pahaa sanaa siitä. Se on nopea, laaja, ilmainen ja ennen kaikkea laillinen!

No mut, nyt menen jatkamaan tätä tuttavaperheen vierailua ja heidän kanssaan seurustelua, pikaista vaihteeksi. Adios!