Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit

torstaina, helmikuuta 10, 2011

Mistä tietää että on pakkasta?

  • Koirat on vetäytyneet pihalla lumikieppeihin, mielellään yhdeksi karvakasaksi.
  • Kukaan ei lähde lukiolta ruokiksella kauppaan.
  • ..mutta kaikilla (muilla paitsi mulla .__.) on toppahousut jalassa. Ja ne kahisee.
  • Digitaalinen lämpömittari on juminut ja haalistuneet -23 vilkkuu epämääräisesti näytöllä. Perinteisen elohopeamittarin mukaan pihalla oli -34 aamulla.
  • Olet ollut jo monta tuntia sisällä, mutta iPodin klikkauspyörä ei ole sulanut koulumatkan kohmettumisen jälkeen.
  • Lukion ylimmissä kerroksissa patterit paahtaa. Maantasolla on pirun kylmä.
  • Koulun loppuessa jokainen on hommannut kyydin kotiin. Kävellessä voisi paleltua.
  • Kuitenkin, viipottaessasi kaupan lämpöön, huomaat kenkiesi pohjien jäätyneen. Kyllä. Lankuiksi.
  • Ja kotiin kipitellessä viinirypäleet ehtivät paleltua.
  • Kotona pikkusisko tuo laskettelusuksensa huoneesi ovelle sulamaan, koska niille voi tulla kylmä ulkona.
  • Isä änkee polkupyöränsä ulko-ovesta sisään.

Muista asioista sen verran, että oon äkäsenä. Sisko ei syystä tai toisesta voikaan tulla mun kanssa Bon Jovin keikalle, joten meen joko yksin eksymään stadionille tai kiristän jonkun, ihan kenet vaan, kaveriksi. Uff.

maanantaina, maaliskuuta 15, 2010

northern lights make me smile

Vuosi sitten mökiltä.

Kävin tänään ystäväni kanssa tsekkailemassa sen Guy Ritchien ohjaaman kuuluisan leffan, Sherlock Holmesin jopa paikallisessa elokuvateatterissa. Elokuva oli ihan jees, tähditän sen joskus myöhemmin tulevassa postauksessa. Tärkeämpänä pidän sitä, mitä tapahtui leffan jälkeen.
Astuin teatterista ulos, huomasin pakkasen kiristyneen ja kirkkaiden tähtien kivunneen taivaan mustan samettiselle pinnalle. Hyräilin itsekseni, mieleni koheni ja puolijuoksin kotiin päin. Ylittäessäni luistinrataa, horjahdin liukkaalla jäällä ja jähmetyin tuijottamaan niitä. Kirkkaanvihreät, käärmeen lailla kiemurtelevat ja koko ajan muotoaan muuttavat revontulet. Kauneimmat mitä olen koskaan nähnyt! En olisi koskaan uskaltanut edes toivoa näkeväni pikkuruisen kylän yllä niin komeita revontulia..

En ehtinyt edes kotiin asti niiden hälvettyä, harmittaa kun olisi siskon kamerakin ollut kotona. Jatkoin hyräilyä ja hymyilyä aina kotiovelle saakka ja varmaan tästä uneen.