Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sonata Arctica. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sonata Arctica. Näytä kaikki tekstit

torstaina, maaliskuuta 04, 2010

Well, hello there, you're the local superhero?

Jostain syystä oon kartellut tän postauksen tekemistä, tälläkin hetkellä kirjotan tätä jotta välttyisin farkkujen tuunaukselta :D

Lauantaiaamuna kuitenkin lähdön piti tapahtua kello 10:20, mutta allekirjoittanut kusi aamurutiininsa niin, että auto kaarsi pihasta vasta yhdentoista aikaan. Sää oli kuulemma aivan kamala [mikäs minä olisin arvioimaan ajokeliä, mähän vaan nuokuin pelkääjän paikalla puoliunessa!], lunta pöllysi sekä taivaalta että niiden harvojen vastaantulevien autojen perästä. Pokantiellä miltei iskeydyttiin hirven kylkeen, niitä oli kolme yhtä aikaa liikkeellä! Pikkuruinen hirviperhe: isähirvi, äitihirvi ja minimaalinen lapsihirvi!
Lauantai kului huomaamatta kokonaisuudessaan syödessä ja jutellessa tuttavaperheelle. Illalla hilpaistiin kaverin kanssa lyhyelle kävelylenkille Levin huimille kaduille. Mä myönnän, se on ihan nätti paikka vaikka aikamoinen turistirysä siitä onkin kehkeytynyt.

Sunnuntaiksi jokainen oli unelmoinut pitkistä aamu-unista, mutta kuinkas kävikään: ennen kymmentä heräsin  hurraa-huutoihin ja tuuletuksiin. Siellä perheen äidit tillittivät TV:stä jääkiekon mitä lie uusintaa vai koostetta. Siitä sekin lagi-päivä starttas, päivällä kierrettiin Levitorin kaupat läpi ja mukaan nappasin ainoastaan übersöpön vaaleanpuna-valkoisen pipottimen. Iltasella keikan lähestyessä soiteltiin jo taksia Hullu Poro Areenalle, mikäs siinä, Levin taksin oon kuullut olevan aika scheissea, mutta me odotettiin yli puoli tuntia yhtä tilataksia!
Keikka oli kyllä ihan mainio, bändin jäsenistä huomasi heti pienen koomaisuuden, olihan lauantai-iltana ollut täysikäisille keikka ja basisti näytti muutenkin hieman huonohappiselta [I'd say it was a terrible hangover]. Lavashow oli hirmu pieni, tietysti siinä pikkulavalla. Valot oli yhtä häiritsevän huonot kuin pari vuotta sitten Sturm und Drangin keikalla samassa paikassa, kuvaus oli tehty melkein mahdottomaksi. Käytössä oli kaverin Canon Ixus 75 jos oikein muistelen.
Onneksi pojat soitteli niin uusia kuin vanhojakin - mä en ole tuon The Days of Graysin ystävä samalla tavalla kuin vanhempien julkaisujen. Kuitenkin opin tykkäämään joistain biiseistä siltäkin levyltä (:
En menis sanomaan, että keikka oli parempi kuin Sime -08:n, mutta kivaa oli mulla ainakin!











Mamma betalade mulle vielä t-paidan Hullu Poro Areenalta, pikkusiskolle samanlainen.
Pipo siis 36.65€ ja paita 25€ (:

Kaikin puolin oli kiva ja ennen kaikkea kannattava reissu!

NP: Sonata Arctica - Zeroes

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2010

#9, #10, #11, #12, #13 + olen elossa

Tuntuu tää sadan elokuvan tavoite loppuvan kesken, vasta kymmenes päivä ja illalla on leffoja katsottu 14.
Vihaan tämän pikkukylän so called elokuvateatteria, mutta sinne riennän silti katsomaan kohuttua Avataria, josta olen kuullut pelkästään ja paljonpaljon hyvää. Odottelen innolla ja toivon hartaasti ettei se tuota pettymystä (: Lyön sille tähdet vasta ensi viikon puolella, koska äidin työkone, jota siis tavalliseen dataamiseeni päivittäin käytän, on tällä hetkellä päivityksessä mamman toimistolla. En tiedä milloin saan sen taas hellävaraiseen käyttööni [...], mutta sittenkin on ladattava Gimpit, Spotifyt, meset ja kaikki uusiksi.
Saanpahan tehtyä koulutöitä kun en voi viettää koneella enempää kuin tunnin päivässä. Sitä paitsi tämä pöytäkone on niin jumalattoman hidas, että turhaudun jo puolessa tunnissa ja lähden mielenosoituksellisesti kävelemään muualle. Useimmiten kyllä revin muuta tekemistä läksyjen ja projektien sijaan...

8.1.
#9 Running Free



9.1.
#10 Peter Pan

#11 Hatching Pete


#12 The Lion King


Paras. Ei liene tarvetta perustella tämän kummemmin.

10.1.
#13 Pocahontas



Tänään varasi mamma sekä htoellihuoneen että liput Sonatan keikalle (: Toivottavasti pakkaset jatkuu yhtä kirpeinä helmikuun loppuun, jotta myös samanlainen ylipirteys mielessäni jatkuisi ^w^ Lunta saisi rapsahtaa metri ainakin lisää, jotta pääsisin jumittamaan kelkalla metsiin ja soittamaan isän auttamaan irrottelussa.

Talvi on kivaa.

maanantaina, syyskuuta 14, 2009

please let me know, everything's alright

Voi ei, on puoliyö enkä ole aloittanutkaan läksyjä ja huomenna on maanantaikin! Saksan sanakokeella aloitetaan, ei hyvä.
En osaa mm. sanoja:




  • statt/finden das Treffen


  • wieder


  • manchmal


  • von den beiben


  • ständig


  • kriegen


  • wirklich


  • nett


jotka siis on:





  • pitää tilaisuus, olla tilaisuus, tapaaminen


  • taas, jälleen


  • joskus, toisinaan


  • molemmilta


  • jatkuvasti, yhtenään


  • saada (puhekielinen)


  • todella


  • mukava, kiva


En tykkää opiskella saksaa kun sitä on maanantai- ja torstaiaamuisin, jolloin olen erityisen aamukoomassa (maanantaina koska on maanantai, torstaina koska on rankka keskiviikko takana ja perjantaita varten lataudun), ja lisäksi en tykkää opettajasta tippaakaan. Onneksi kolmoskurssille vaihtuu ruotsin opettaja, jonka opetustyylistä pidän hirmu paljon.



Äidinkielen romaani ei ole edistynyt sivullakaan, keskiviikkona pitäisi palauttaa lukupäiväkirja ja pitää joku esitelmä siitä... Takana on siis viisikymmentäkahdeksan sivua Hanna-Marjut Marttilan teosta Kertoi tulleensa petetyksi. Kirja kertoo kahdesta angstisesta naapuruksesta, jotka yrittävät lähes päivittäin itsemurhaa. Toinen päähenkilöistä, Tipii, on iloinen ja optimistinen naikkonen, joka rakastaa kotiaan ja erityisesti kylpyhuonettaan, syö usein kaurapuuroa ja istuu mielellään kylvyssä. Ilari taas on erityisen masentunut mies, joka kiillottaa ja puunaa käsiasettaan aina kun siihen on tilaisuus. Ilarin ex-vaimo, Roseanna, saapuu myös kuvioihin jossain vaiheessa, en tiedä vielä missä, mutta takakansi spoilasi minua aika rankasti.
Kaikista hassuinta kirjassa on se, että Tipii tuo mieleen oman itseni, Ilari on kuin ilmetty paras ystäväni ja Roseanna on eräs poika lukiosta.



Hmm, värjäsin hiuksenikin tuossa lauantaina. Nukahdin kampaajalle kriittiseksi 45 minuutiksi, siksi lopputulos on tämä:


..eikä se ole yhtään sitä mitä pitäisi. Otsiksesta löytyy siis ainakin valkoista, pinkkiä/vaaleanpunaista, violettia ja ruskeaa takaa. Toivoin pitkää otsista, jonka olisin myöhemmin saksinut revityksi ja suoraksi, mutta silmät sulkeutuivat juuri kun neljä senttiä valkeaa tipahti lattialle! Noh, kyllähän nämä tästä pian kasvaa, vaikka harmittaakin paljon.

Alan laiskistua koko ajan, en jaksa enää liittää now playing-lyriikoita joka postaukseen, nytkin laitan pelkän linkin Youtubeen. Niih.

Sanokaa hiljaiset lukijat jos teillä kiinnostaa jokin tietty aihe, mistä kirjoittaisi ;3


Now Playing: Sonata Arctica - Flag in the Ground


Loppuhuipennukseen perjantai-illan kuva, ennen lähtöä kamuille:


torstaina, kesäkuuta 25, 2009

you're welcome to give it your best try


Kaamasnuoran Nata
28.1.2009 ~ 24.6.2009

Odota meitä siellä<3

I have always known the storm would come...
Listen now, my young ones
This not a story I tell
of midnight, moon and sun...

Are you ready to walk the forbidden road
learn again what we tried to forget
The dark can now take over you

We have a common past, an ancient bond
The people once broke
We would only take what we need,
They would harvest our weak,

But they hunted us all,
We ended the last of them, thus far, ten lifetimes ago
In hopes of healing the sore, but the war still went on

Preying for the moon,
Hiding for the day
These might be our last times
I ain't gonna see you taken away...

Heading for the dawn
Of our way of life
You're welcome to give it your best try...
Look me in the eyes, oh, wolver
This ain't your fairy tale...

It took us many years to teach them
How to cry wolf
We made the people serve the purpose
Those ignorant fools... my young ones!

Teach the ones below you something you've learned.
And learn from the ones above you
Fear is your deepest wisdom
For these last days...

Preying for the moon,
Hiding for the day
These might be our last times
I ain't gonna see you taken away...

Heading for the dawn
Of our way of life
You're welcome to give it your best try...
Look me in the eyes, oh, wolver
This ain't your fairy tale...

The ones who seek justice,
will pray for it all their lives... They can
and they will skin us all one day...
oh can you hear them cries As far as
the man can run from us we're following
the trail of blood So hunt my
young ones, the pack they have always feared is back

On your last day, remember, we never die
death does not exist for us.

They don't fear the wolf, but the wild within
no glory to the way this must end
This is a story I told
Unfolding before you

Preying for the moon,
Hiding for the day
These might be our last times
I ain't gonna see you taken away...

Heading for the dawn
Of our way of life
You're welcome to give it your best try...
Look me in the eyes, oh, wolver
This ain't your fairy tale...

Sonata Arctica - Ain't Your Fairytale