It's hard to raise my voice, I don't like that choice

Tilatkaa koska tää on upeaa musiikkia!

Mul oli kauheen suuret odotukset tältä albumilta - onhan Nomyn aiempikin tuotanto niin huippua. Ehkä tää ei sinne asti yltänyt, mutta ei voi sanoo että tää olis huonointakaan Nomya.

Nomy

I can't stand up on my own
It's hard to raise my voice
I don't like that choice


I was not the one to praise
A little boy of war
A little something more

And they can't stand me now
'cause now I am the truth
of every lie they told
this story's getting old 

NP: Nomy - Radio Trash

Now it's too late, too late to live only heaven loves you now

Aatto tuli ja aatto meni, nyt joulupäivää vietellessä on hyvä istuskella takkatulen lämmössä kinkkua sulatellen.
Sisko ja siskon aviomies tuli aatoksi koirineen, oli tosi rattoisaa :) Aluksi syötiin tietty joulupuurot aamupalaksi, vietiin ulos ulkotulet, saunottiin, alettiin kattaa pöytää, syötiin toista tuntia kaikessa rauhassa, jaettiin ja avattiin lahjat sekä puolen yön aikaan käytiin nuorisoporukalla jouluyön kirkossa. Yöksi pääsin omaan sänkyyni, kun sisko miehineen nukkui huoneen lattialla ilmapatjalla. Seurakseni sänkyyn sain suuren lötkön, joka vei koko peiton... Jeri-pennun nimittäin. Se muisti herättää mut myös aamulla vatsalla tallustellen.

No mutta lahjoihin:

Elinalta koruteline, joka mätsää mun huoneen väreihin hyvin, Riikalta niitä niitä saippuakuplajuttuja, joilla puhalletaan saippuakuplia you know? Maijalta suklaata ja übersiistit tekoripset ja Mankelilta huovutusvillaa ja kaks erikokoista virkkauskoukkua + sukulaatia, kummitädiltä suklaalevy ja ihanaihana lasienkeli.

Isovanhemmilta Kiroileva Siili-pyjama (jonka shortsit on mulle polviin asti :D) sekä Wellan piippari sekä suklaata, vanhemmilta villasukat ja upean värinen silkki gáktiin sekä isosiskolta Happoradion Puolimieli ja suklaata.

Pikkusiskon lahjan avatessani tanssin ripaskaa ja lauloin kansallishymniä, mutta katkeria kyyneliä vuodatin kun kävi ilmi ettei se toimi... Siskon mies ja isi uhrautuivat muutamaksi tunniksi lamppujen alle ruuvimeisselin ja saksien kanssa.

Siskon mies Jouni

Sitten se toimi!

Kuvassa isosisko Niina

Ja nyt oon oikeesti tosi iloinen tosta! Yahoooo. Se on siis vilkkuva saippuakupla-ase. Flash bubble gun.

Niin ja! Jos jollakulla on enemmän tai vähemmän hyviä ideoita headeriin, otan ne mielelläni kommentteina vastaan! Tuohon täytyy saada jotain muuta...

 

NP: Nomy - Cocaine (acoustic)

Everyone is praying to be saved, now they're finally trying to behave

Viime viikko hurahti hienosti koomaillessa, perjantaina kävin kaverien hiukset laittamassa kun tytöt lähti juhlimaan.

Elinalle miniminikrepit ja Maijalle kokosuoristus + otsiksen kääntäminen. Kauhea homma tuon kuontalon suoristamisessa samoin kuin Elinan überpaksujen hiusten kreppaamisessa! x__x Mutta eihän siinä mitään, kiva noita on väännellä.

Tällä porukalla soudeltiin ympäri kyliä parin komplikaation vuoksi (voih, onneksi olen kameramiehenä niin en oo kuvissa :D).

Lauantaina oli vuorossa ekstempore-matka Norjaan Karasjoelle Feailan (tsekatkaas oletuskuva, meitsin ottama ja yks niistä kolmesta kuvasta jotka Norjan puolelta otin) ja hänen muutaman sukulaisensa kanssa. Ostin esim. suklaata, suklaata ja suklaata. Myös limupullon!

Iltasella napattiin Feailan Tätsi-koira (Katajakankaan Margaret, lyhytkarvainen saksanseisoja) mukaan ja viiletettiin koirakentälle. Noi harjoittelee agilitya ja hyppäs muutaman toko-esteenkin mun mieliksi.

Kotimatkalla törmättiin tällaisiin:

Telkkä-pariskunta ja PIISAMI. Varmistuin siitä, että asun korvessa. Oikeasti.

Sanokaas hei, tykkäättekö enemmän .JPG-muotoisista kuvista Photobucketin kautta, .PNG-muotoisista Bloggerin vai .PNG-muotoisista Photobucketin kautta eniten. Mulle noi .PNG-muotoiset latautuu ihan yhtä nopeasti/hitaasti kuin .JPGkin, Bloggerin kautta vain hitaammin, mutta esimerkiksi meidän pöytäkoneella noi lataa hitaasti jos lataa ollenkaan.

Ja nyt palajan matematiikan vektorien pariin.

NP: Nomy - World In Fire